Analyysilaitteiden tarkkuudesta

 

Eräs asiakkaamme lähestyi meitä seuraavalla kysymyksellä; "kuinka tarkasti analysaattorimme voi analysoida tätä tiettyä metalliseosta?" 

Tämä kysymys inspiroi minua kirjoittamaan blogipostauksen analyysilaitteiden tarkkuuteen liittyen. 



Mittalaitteiden tarkkuus

Ensinnäkin mittalaitteiden tarkkuudessa voidaan puhua kahdesta eri tarkkuudesta; 

  1.  Tarkkuus eli ulkoinen tarkkuus (engl. Accuracy) = Kertoo kuinka lähellä mitattu arvo on kyseisen suureen ns. Todellista arvoa.

  2.  Toistettavuus eli sisäinen tarkkuus (engl. Precision) = Kertoo kuinka suuri mittauksen tilastollinen virhe on. Toisin sanoen, kun toistettavuus on hyvä - analysaattori antaa saman kappaleen analyysistä kerta toisensa jälkeen lähes saman tuloksen.

Molemmat näistä ovat hyvän mittalaitteen kannalta  tärkeitä ominaisuuksia.

Oikeastaan aina asiakkaan tiedustellessa analysaattorin tarkkuutta, hän tarkoittaa kohtaa yksi eli sitä, kuinka lähellä mitattu arvo on kyseisen suureen ns. todellista arvoa. Kannettavat XRF-analysaattorit mittaavat eri näytteistä useita alkuaineita (yleensä samaan kalibrointiin lisätään 25-40 alkuainetta) ja näiden kaikkien kohdalla mittausvirhe raportoidaan jokaisen mitattavan alkuaineen kohdalla erikseen. Virhe myös aina riippuu mitattavan näytteen matriisista eli taustasta, mittauksen pituudesta, käytetyistä suodattimista ja muista mittausolosuhteista. Näin ollen tarkkuuskysymys on huomattavasti monisyisempi asia, kuin yleisesti ajatellaan.

Kuvan lähde: Thermo Fischer Scientific PMI Application esite.

Analyysilaitteiden toistettavuus

Analyysilaitteiden kyseessä ollessa pitää myös ottaa huomioon analyysitulosten toistettavuus. Eli kuinka monta kertaa sadasta mittauksesta analyysilaite antaa lähes saman tuloksen - tällä on suuri merkitys siihen kuinka luotettavana kyseistä analysaattoria pidetään. Oheinen kuva hahmottaa toistettavuuden vaikutusta luotettavaan analyysitulokseen ja siinä on vertailtu vahemman XRF-analysaattorin ja uudemman XRF-analysaattorin toistettavuuseroja eri alkuaineiden (Cr, Ni, Mn, Ti, Cu, Mo) suhteen mitattaessa SS321 metalliseosta  (vasemmanpuoleinen kuva) ja Hastelloy C-276 metalliseosta (oikeanpuoleinen kuva). Kuvista havaitaan, että vanhemmalla analysaattorilla (turkoosi alue) hajonta on huomattavasti suurempaa tiettyjen alkuaineiden suhteen ja näin toistettavuus huonompi kuin uudemmalla analysaattorilla (sininen alue). 

Tarkkuus ja toistettavuus paranevat vuosi vuodelta komponenttien paranemisen mukana ja tilanne tarkkuuden ja toistettavuuden suhteen on vielä parempi nykypäivänä kuin oheisessa esimerkissä.  

 

Kerromme mielellämme lisää laitteistamme, joten älä epäröi ottaa yhteyttä tiimiimme!

Lisätietoa laitteistamme saat asiantuntevalta henkilökunnaltamme!

Voit ottaa yhteyttä tiimiimme klikkaamalla oheista team -kuvaa:

Ota-yhteytta